Kompaktien pintojen luokittelulause

Pro Gradu tutkielman aiheena on käsitellä kompakteja pintoja. Työn lopputuloksena on näyttää,että jokainen kompakti pinta on homeomorfinen pallon, torusten, eli munkkirinkilöiden, yhtenäisensumman kanssa tai projektiivisten tasojen yhtenäisen summan kanssa. Lisäksi todistetaan, että toruksen ja projektiivisen tason yhtenäinen summa on homeomorfinen kolmen projektiivisen tason yhtenäisen summan kanssa. Tämä lause tunnetaan nimellä Kompaktien pintojen luokittelulause ja se on esitetty ja todistettu kirjassa W.S. Massey, Algebraic Topology: An Introduction. Työ on laadittu niin, että siinä oletetaan lukijan tuntevan kurssin Topologia II asiat. Alussa tulee luku, jossa kerrataan kurssilta Topologia II tutuksi tulleita asioita ja kerrotaan muutamia tarvittavia tuloksia. Joukkojen yhtenäinen summa on operaatio, jolla kaksi pintaa liitetään toisiinsa leikkaamalla niistä samankokoiset kiekot pois ja liittämällä ne toisiinsa leikkauskohtien reunoista. Tarkemmin yhtenäinen summa määritellään tekijäavaruutena, jossa joukoista leikattujen kiekkojen reunojen pisteet samastetaan. Joukkojen yhtenäiselle summalle annetaan "kanoninen muoto", jota käytetään kompaktien pintojen esitysmuotona. Tätä käytetään kyseisen lauseen todistuksessa. Eräs keskeisiä asioita lauseen todistuksessa on kompaktien pintojen kolmiointi. Tällä tarkoitetaan sitä, että kompakti pinta jaetaan äärellisen moneen suljettuun osajoukkoon, joista jokainen on homeomorfinen reaalitasossa olevan, suorilla rajatun kolmion kanssa. Tätä tulosta ei todisteta työssä,mutta viittaus todistukseen annetaan. Kompaktien pintojen luokittelulauseen todistus on jaettu viiteen vaiheeseen ja erilliseen tulokseen. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään kompaktien pintojen kolmiointia tarkemmin kuin mitä määritelmän yhteydessä on tullut vastaan. Ensiksi näytetään, että kompaktin pinnan kolmiointi voidaanmuodostaa tason kiekon kanssa homeomorfisesta monikulmiosta samastamalla sen kylkiä. Seuraavassa vaiheessa käsitellään pinnan monikulmion kanonisessa muodossa olevien kylkien eliminointia. Tietyntyyppiset kyljet voidaan eliminoida ja näin saadaan tuloksena yksinkertaisempialkuperäisen joukon kanssa homeomorfinen joukko. Kolmannessa vaiheessa käsitellään monikulmion kärkien samastamista ja monikulmion muokkaustaniin, että kaikki monikulmion kärjet samastuvat lopulta yhdelle kärjelle. Neljäs ja viides vaihe käsittelee monikulmion muokkausta niin, että tulokseksi muodostuu monikulmio,jonka kanoninen summa on sama kuin torusten yhtenäisellä summalla tai projektiivisten tasojen yhtenäisellä summalla. Lopuksi todistetaan, että toruksen ja projektiivisen tason yhtenäinen summa on homeomorfinen kolmen projektiivisen tason yhtenäisen summan kanssa. Tämä todistus käsittelee aikaisempien muokkausten ulkopuolelle jäänyttä tilannetta

Creating Digital Editions for Corpus Linguistics : The case of Potage Dyvers, a family of six Middle English recipe collections

This thesis presents a corpus-linguistically oriented digital documentary edition of six 15th-century culinary recipe collections, known as the Potage Dyvers family, with an introduction to its historical context and an analysis of its dialectal and structural features, and defines an editorial framework for producing such editions for the purposes of corpus linguistic research. Traditionally historical corpora have been compiled from printed editions not originally designed to serve as corpus linguistic data. Recently, both the digitalisation of textual editing and the turning of corpus compilers towards original sources have blurred the boundaries between these two crafts, placing corpus compilers into an editorial role. Despite the fact that traditional editorial approaches have been recognised as largely incompatible with the needs of linguistic research, and the established methods of corpus encoding do not satisfactorily represent the documentary context of manuscript texts, no explicitly linguistic editorial approach has so far been designed for editing manuscript sources for use in corpora. Even most digital editions, despite their advanced representational capabilities, are literary or historical in orientation and thus do not provide an adequate model. The editorial framework described here and the edition based on it have been explicitly designed to answer the needs of historical corpus linguistics. First, it aims at faithfully modelling the manuscript as a historical artefact, including both its textual content and its visual and material paratext, whose communicative importance has also been recognised by many historical linguists. Second, it presents this model in a form which allows not only the study of both text and paratext using corpus linguistic methods, but also allows resulting analytical metadata to be linked back to the edition, shared with other scholars, and used as the basis for further study. The edition itself is provided as a digital appendix to the thesis in the form of both a digital data archive encoded in TEI XML and three editorial presentations of this data, and serves not only as a demonstration of the editorial approach, but also provides a valuable new research resource. The choice of material is based on the insight that utilitarian texts like recipes provide valuable material especially for historical pragmatics and discourse studies. As one of the first vernacular text types, recipes also provide an excellent opportunity to study the diachronic development of a single textual genre. The Potage Dyvers family is the second largest known family of Middle English recipe collections, surviving in six physically diverse manuscripts. Of these, four were edited in 1888 by conflating them into two collections, but their complex interrelationships have so far escaped systematic study. The structural analysis of the six Potage Dyvers versions indicates that the family, containing a total of 371 unique recipes, in fact consists of three sibling pairs of MSS. Two of these contain largely the same material but in a different order, while the third shares only a core of 89 recipes with the others, deriving a large number of recipes from other sources. In terms of their language, all of the six versions exhibit mainly Midlands forms and combine dialectally unmarked forms with more local variants from different areas, reflecting the 15th-century loss of dialectal distinctions which has not yet reached orthographic or morphological uniformity, and indicating possible metropolitan associations.Tämä väitöskirja tarjoaa korpuslingvistisesti suuntautuneen digitaalisen tekstiedition kuudesta samankaltaisesta 1400-luvun englanninkielisestä ruokareseptikokoelmasta, jotka tunnetaan nimellä Potage Dyvers. Väitöskirja sisältää johdannon tekstien historialliseen kontekstiin sekä murrepiirteisiin ja tekstirakenteeseen pohjautuvat analyysit niiden todennäköisestä alkuperästä ja keskinäisistä suhteista. Väitöskirja kartoittaa historiallisen kielentutkimuksen käsikirjoituseditiolle asettamat vaatimukset ja määrittelee yksityiskohtaisen ohjeiston niiden täyttämiseksi. Historialliset tekstikorpukset on perinteisesti koottu digitoimalla painettuja tekstieditioita joita ei ole suunniteltu kielitieteelliseksi aineistoksi. Viime vuosina tekstieditioiden digitaalistuminen ja korpuslingvistien lisääntynyt kiinnostus alkuperäisiä dokumenttilähteitä kohtaan ovat häivyttäneet tekstieditoinnin ja kielikorpusten kokoamisen välistä rajaa. Vaikka yhtäältä perinteisten editointimenetelmien ongelmat kielentutkimuksen suhteen ja toisaalta aiempien historiallisten kielikorpusten tapa jättää huomiotta käsikirjoitustekstien materiaalinen konteksti on havaittu ongelmallisiksi, ei historiallisten käsikirjoituslähteiden esittämiseen tekstikorpuksissa ole kehitetty juurikaan menetelmiä. Väitöskirjan sisältämä ja kuvaama editio on suunniteltu erityisesti historiallisen korpuslingvistiikan tarpeisiin. Se pyrkii mallintamaan käsikirjoituksen historiallisena esineenä, tallentaen digitaalisesti paitsi tekstin, myös sen viestinnällisen merkityksen kannalta olennaisen materiaalisen kontekstin. Tämä malli esitetään muodossa, joka mahdollistaa paitsi sekä tekstin että materiaalisen kontekstin tutkimisen korpusmenetelmin, myös tutkimuksen tuloksena syntyvän metatiedon liittämisen alkuperäiseen editioon ja käyttämisen myöhemmän tutkimuksen pohjana. Itse editio joka toimii paitsi esimerkkinä editointimenetelmän käytöstä, myös itsessään arvokkaana tutkimusaineistona sisältyy väitöskirjan digitaalisiin liitteisiin sekä TEI XML -muotoisena digitaalisena data-arkistona että kolmessa erilaisessa esitysmuodossa. Keskiaikaiset reseptitekstit on valittu edition aineistoksi, koska niiden kaltaiset käytännölliset tekstit ovat arvokasta materiaalia esimerkiksi historialliselle pragmatiikalle ja diskurssintutkimukselle. Yhtenä vanhimmista kansankielisistä tekstilajeista reseptit myös tarjoavat erinomaisen tilaisuuden yksittäisen tekstilajin historiallisen kehityksen tutkimiseen. Kuutena eri versiona säilynyt Potage Dyvers on toiseksi suurin keskienglanninkielisten reseptikokoelmien ryhmä. Sen neljästä versiosta on olemassa vuonna 1888 julkaistu editio jossa ne esitettiin kahtena erillisenä tekstinä, mutta versioiden välisiä monimutkaisia suhteita ei ole tutkittu järjestelmällisesti. Versioiden välinen rakenneanalyysi osoittaa, että tämä yhteensä 371 ainutkertaista reseptiä sisältävä ryhmä koostuu itse asiassa kolmesta keskenään samankaltaisten kokoelmien parista. Näistä pareista kaksi sisältävät pääosin samat reseptit mutta hyvin eri järjestyksessä, kun taas kolmas jakaa muiden kanssa vain 89 reseptiä joihin se yhdistää suuren määrän reseptejä muista lähteistä. Kieleltään kaikki kuusi versiota edustavat pääosin Midlandsin alueen kielimuotoa, mutta murteellisesti värittömien muotojen suosiminen ja yhdistyminen useiden eri alueiden paikallisiin piirteisiin heijastaa 1400-luvulla tapahtunutta kieliasun yhtenäistymistä edeltävää murre-erojen tasaantumista, ja on erityisen tyypillistä Lontoon suurkaupunkialueen kielimuodolle

Suomen maatalous 1997

Vuosikatsauksessa luodaan yleiskuva Suomen maataloustuotantoon, hintoihin, kulutukseen, tuloihin sekä nykyiseen maatalouspolitiikkaan hinta- ja tukijärjestelmineen. Myös rakenne-, ympäristö- ja sosiaalipolitiikkaa käydään julkaisussa läpi. EU:n komission Agenda 2000 -esityksen peruslinjat tuodaan esiin niin ikään.The crop of 1997 was in accordance with the long-term trend, despite the cold early part of the summer, which delayed the sowing. After June the weather was hot and the growth was more rapid than usually. The total amount of cereals harvested was 3.8 bill. kg, and this exceeded that of 1996 by 2.7%. The total yield measured as fodder units was 3% higher than in 1996. There was some increase in both the area and the average yields. The area under set-aside decreased by almost 10%. Milk production started to grow in 1997. The quantities produced on farms that continued their production grew considerable, because the number of milk suppliers fell by 1,900. The average yield/cow grew by almost 200 l. In terms of the structural development the high price of milk quotas has been considered problematic, and partly administered quota trade was introduced in 1997. Pigmeat production grew by 5%. The market prices started to rise in June. There was some increase in beef production, too, but the price of beef decreased from the previous year. Poultry meat consumption continued to grow, and the production also grew by almost 10%. The decrease in egg production was not large enough to solve the serious market problems due to oversupply. Both agricultural imports and exports grew in 1997. Dairy products, meat, and cereals were imported more than in the previous year. Cereal imports decreased clearly, but the imports of more highly processed foods grew. There were no major changes in the consumer prices or in the consumption. Cheese consumption started to decrease slightly, which is contrary to the trend in the past few years. The consumption of eggs and pigmeat fell, too. The agricultural income in 1997 was about FIM 6.6 bill., which is about 1% lower than in 1996. The production volume grew, but the agricultural aid declined. The prices of production inputs rose by about 2%, and the producer prices fell a little over 1%. More investments were made in agriculture than for a long time. Investments were encouraged by public aid. In 1997 loans and subsidies were granted for altogether 15,000 projects, and the cost estimates of these totaled FIM 4.2 bill. The aid amounted to over FIM 900 mill. Investment aid was mainly directed to increasing the farm size and environmental investments. The small size of Finnish farms affects their competitiveness on the single market, and environmental aid requires considerable investments in livestock production. The year 1997 did not bring along any major changes in agricultural production or prices of the products. The future of Finnish agriculture involves a great deal of uncertainty. National aid consists of many different measures, and the decision on the continuation of many of these must be decided on in the negotiations before the end of 1999. The proposals of the Commission for a reform of the common agricultural policy are difficult for Finland, where agriculture operates in extremely adverse natural conditions.vokMTT Taloustutkimu

Symptoms and diagnostic delays in bladder cancer with high risk of recurrence : results from a prospective FinnBladder 9 trial

Purpose To investigate the symptoms and delays in the clinical pathway of bladder cancer (BC). Methods This is a substudy of a prospective, randomized, multicenter phase III study (FinnBladder 9, NCT01675219) where the efficacy of photodynamic diagnosis and 6 weekly optimized mitomycin C instillations are studied in pTa bladder cancer with high risk for recurrence. The data of presenting symptoms and critical time points were prospectively collected, and the effect of factors on delays was analyzed. Results At the time of analysis, 245 patients were randomized. Analysis included 131 patients with primary bladder cancer and their complete data. Sixty-nine percent had smoking history and 67% presented with macroscopic hematuria. Median patient delay (from symptoms to health-care contact) was 7 days. The median general practice delay (from health-care contact to urology referral) was 8 days. Median time from urology referral to cystoscopy was 23 days and from cystoscopy to TUR-BT 21 days. Total time used in the clinical pathway (from symptom to TUR-BT) was 78 days. Current and former smokers had non-significantly shorter patient-related and general practice delays compared to never smokers. TUR-BT delay was significantly shorter in patients with malignant cytology (16 days) compared to patients with benign cytology (21 days, p = 0.03). Conclusions Patient-derived delay was short and most of the delay occurred in the referral centers. The majority had macroscopic hematuria as the initial symptom. Surprisingly, current and past smokers were more prone to contact the health-care system compared to never smokers.Peer reviewe

Late Modern English Medical Texts 1700—1800: A corpus for analysing eighteenth-century medical English

Peer reviewe

Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 1998

vokMTT Taloustutkimus (MTTL

Design Sprint pelialalla

Tässä työssä perehdyttiin Google Venturesin kehittämään Design Sprintiin ja sen käyttämiseen pelialalla. Design Sprint on viisipäiväinen suunnittelumene- telmä, jolla ideasta voidaan luoda prototyyppi ja testata sitä oikeilla asiakkailla. Sprint on vakiinnuttanut asemansa ketterän tuotekehityksen työkaluna. Silti sen käyttäminen pelialalla on vielä harvinaista. Työssä käydään läpi sprintin päiväkohtaiset ohjelmat ja esitetään esimerkkejä sprintin käytöstä pelialan yrityksissä. Lisäksi työ sisältää tutkimuksen, joka sisäl- tää hypoteesin sprintin toimivuudesta, raportit sprintin etenemisestä, palautteen sprintin osallistujilta sekä pohdinnan hypoteesin ja sprintin lopputuloksen paik- kansapitävyydestä

Päätoiminen kenttäjohtaminen Oulun poliisilaitoksella : Oulun poliisilaitoksen valvonta- ja hälytyssektorilla työskentelevien poliisimiesten kokemuksia päätoimisesta kenttäjohtamisesta

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia päätoimisen kenttäjohtamisen toimivuutta Oulun poliisilaitoksella Oulun kenttäjohtoalueella. Opinnäytetyössä on kerrottu päätoimisesta kenttäjohta-misesta ja kenttäjohtamisesta yleisesti. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Keräsimme aineiston puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastattelimme kasvotusten sekä sähköpostitse yhteensä yksitoista Oulun kenttäjohtoalueella päätoimisen kenttäjohtamisen kokeilun aikana työskennellyttä poliisimiestä. Tällä tutkimuksella pyrimme selvittämään heidän mielipiteensä asiasta teemahaastattelukysymysten avulla. Tutkimustuloksista ilmenee eri asemissa työskentelevien poliisimiesten mielipiteitä päätoimisesta kenttäjohtamisesta sekä sen puolesta, että vastaan. Analysoimme tuloksia määrittelemiemme tutkimusongelmien kautta. Tästä opinnäytetyöstä on tehty yhteensä kolme versiota: salattu versio, julkinen versio sekä opinnäytetyön tutkimustulokset- versio. Tämä versio opinnäytetyöstämme on julkinen ja siitä on poistettu useita osioita julkisuuslain 6 luvun 24 pykälän 5 kohdan perusteella. Kohdat, joista on poistettu tekstiä, on merkitty seuraavin merkinnöin: ”Tutkimuksesta on poistettu osio/kuva SALASSA PIDETTÄVÄ Suojaustaso IV JulkL (621/1999) 24.1§:n 5 k perusteella.

Digital Protocols as Accounting and Incentivization Mechanisms in Anti-Rival Systems: Developing a Shareable Non-Fungible Token (sNFT)

| openaire: EC/H2020/964678/EU//ATARCADecentralized ledger technologies (DLT), such as blockchains, have been primari- ly designed to facilitate the exchange of unique, scarce items. This paper presents an alternative decentralization protocol based on anti-rival goods, which gain value in repeated use and are not confined by scarcity. We explain the technical approach behind the concept, referred to as shareable non-fungible tokens (sNFTs), and il- lustrate our argumentation by presenting a pilot case on supporting the community of Streamr–an open-source, decentralized platform for sharing and streaming data. In addition to introducing this new token standard, we contribute to the discussion on the design of decentralized protocols and the growth of digital commons at large.Peer reviewe

Multi-scale Remote Sensing Applications of Lake Macrophyte Abundance and Status Monitoring

Kaukokartoitus mahdollistaa alueellisesti kattavan ja kustannustehokkaan tavan ympäristön tilan seuraamiseen. Yksi kaukokartoituksen sovelluskohde on järvien ranta- ja vesikasvillisuuden kartoittaminen, jota varten kehitettiin uusi tulkintamenetelmä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa ”Kansallisen kuvausohjelman ilmakuvat vesikasvillisuuden runsastumisen ja tilan arvioinnissa” (ILMAVERSO OHKE) vuosina 2018–2019. Tulkintamenetelmää sovellettiin erityisesti niin sanotun kasvittumisasteeseen perustuvaan kasvillisuuden tilan arviointiin. Tässä raportoitavassa jatkohankkeessa em. tulkintamenetelmällä analysoitujen järvien määrää kasvatettiin tilanarviointimenetelmän jatkokehittämistä varten. Kansallisen kuvausohjelman tuottamissa ilmakuvissa on radiometrisiä häiriöitä, joiden takia menetelmän mukainen kasvillisuustulkinta pystyttiin tekemään vain noin puolelle alun perin tutkittavista järvistä. Lopulta yhteensä 84 järven tulkinta-aineisto saatiin koottua. Tästä aineistosta järville laskettiin kasvittumisaste-tunnusluku, jota käytettiin tilastolliseen ennustavaan mallinnukseen. Mallinnus ja tilanarviointi onnistuivat luotettavimmin runsashumuksissa järvissä sekä pienissä ja keskisuurissa humusjärvissä. Kasvittumisasteeseen perustuvat tila-arviot olivat näissä järvityypeissä selkeästi yhteydessä valuma-alueen kuormituspaineeseen ja vedenlaatuun. Ilmakuvatulkintaan liittyvien rajoitteiden vuoksi projektissa tutkittiin myös muiden aineistolähteiden hyödyntämistä. Sentinel-2-satelliittien optisille kuville laskettiin kuvaindeksejä, jotka luokiteltiin vettä ja kasvillisuutta kuvaaviksi luokiksi kynnystämällä. Näin tehtyjen luokittelujen tarkkuus oli ilmakuvatulkintoihin verrattuna tilastollisten tunnuslukujen valossa suhteellisen hyvä, mutta karttatarkastelu osoitti suuria virheitä. Optimaalisten kynnysarvojen määrittäminen ei myöskään ollut yksiselitteistä, joten alueellisesti laajan järvijoukon laadukas kasvillisuustulkinta ei vaikuta tällä menetelmällä mahdolliselta. Projektissa testattiin myös ensimmäistä kertaa Suomessa kaupallista EcoSat-kaukokartoitustuotetta, jolla satelliittikuvista pystytään luokittelemaan vesikasvillisuutta lajikohtaisesti. EcoSat-menetelmää sovellettiin Säkylän Pyhäjärvellä, jossa maastototuusaineistoa kasvustoista kerättiin miehittämättömillä ilma-aluksilla kuvaamalla, kaikuluotaamalla sekä suorilla maastohavainnoilla. Droonikuvaus osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi aineiston keräämiseen. Korkean maastoresoluution optisen WorldView-3-satelliittikuvan EcoSat-luokittelun kokonaistarkkuus (74 prosenttia) oli kaukokartoitustutkimuksien hyvää perustasoa. Suurten kustannusten vuoksi menetelmästä ei kuitenkaan ole vesikasvillisuuden rutiiniseurannan avuksi, mutta se voi soveltua suurten järvien tapauskohtaisiin tutkimuksiin. Raportin lopussa luodaan vielä lyhyt katsaus kaupallisen Picterra-kaukokartoitustuotteen käyttämisestä ilma- ja droonikuvista tehtäviin vesikasvitulkintoihin. Saavutettavuus tarkistettu.Remote sensing enables spatially wide-ranging and cost-effective environmental monitoring. Remote sensing methods have been applied to map aquatic macrophytes of boreal lakes relatively frequently. Recently, we developed a novel interpretation method in the project ‘Lake Macrophyte Abundance Monitoring and Status Assessment Based on Data of the Finnish National Aerial Photography Programme’ in 2018 – 2019. The interpretation method is applied especially for macrophyte status assessment based on the percentage of vegetated littoral (PVL). In this follow-up project the number of lakes analysed with the above-mentioned method was increased to further develop the status assessment method. Since there were radiometric interferences in the input airborne orthophotos, only about the half of the lakes initially selected for the study were suitable for a valid vegetation interpretation. Nevertheless, 84 lakes were successfully interpreted and the PVL calculated. The values for expected PVL under reference conditions were defined using statistical predictive modelling. Modelling and status assessment were reliable on humus-rich lakes and medium-sized humic lakes. Status assessments on these lake types were clearly related to catchment area load and water quality. Since there are limitations in the aerial orthophoto interpretation, we studied the use of other data sources. Image indices computed from Sentinel-2 optical satellite images were classified by thresholding into classes representing vegetation and water to create a vegetation map comparable to the maps based on airborne data. This approach showed relatively good classification accuracies in numbers, but the map review showed significant misclassifications. In addition, it’s not unambiguous to detect the optimal threshold value using this approach. Therefore, producing high-quality lake macrophyte interpretation using this approach does not seem potential with a spatially and numerically wide range of lakes. We also tested a commercial remote sensing product called EcoSat for the first time in Finland. The product uses optical satellite imagery of shallow bodies of water and delivers species-specific habitat maps. The EcoSat method was applied on Lake Pyhäjärvi in Southwestern Finland. The clear-water lake is shallow and mesotrophic. We collected training data related to nearshore vegetation and benthic habitats using direct in situ -observations, aerial drone imaging and echo sounding. Drone imagery turned out to be the most effective way to collect the ground truth data. Using very high-resolution WorldView-3 satellite imagery produced a 74 per cent overall classification accuracy. Due to its high costs, the method is not suited to assist the routine monitoring program of aquatic vegetation in Finland, but it could be applied to studies of large boreal lakes on a case-by-case basis. At the end of this report, we provide a short overview of another commercial remote sensing interpretation product called Picterra, which was used for aquatic vegetation classification from aerial and drone-based imagery